Jalkapallosta terveyskeskukseen

June 18, 2018

Meikäläinen ei kovin paljon tuota niin sanottua huippu-urheilua seuraa, mutta jalkapallon MM-kilpailut kuuluvat sellaiseen kategoriaan, että lajista mitään ymmärtämätönkin jumiutuu sohvanpohjalle ja kasvattaa persauksiinsa juuret. Mitkään pilipalikisat ei voi kyseessä olla, kun Ylen kakkoskanavakin siirsi Pikku Kakkosen pois omalta ohjelma-ajaltaan ja -paikaltaan näiden karnevaalien tähden. Ei sillä, että lastenohjelmia olisin enää vuosiin katsonut.

 

 

Siinä erätaukojen aikana on sitten aikaa grillailla kasslerit ja kabanossit. Sekä ajatella. Syvällisiä. Kuten terveyskeskusta.

 

Kisojen yhtenä näyttämönä on vajaa 70 000 hengelle, ihmiselle, maksaneelle katsojalle, whatewer, pystytetty Pietarin stadion. Sen rakennustyöt muistuttavat jollain etäisellä tavalla Iisakin kirkon rakentelua. Peruskivi muurattiin vuonna 2007, eikä tämä pyhättö ole ilmeisimmin vieläkään täysin valmis. Ja rahaa on palanut miljardeja. Mutta palloa stadionin kentällä sentään jo potkitaan.

 

Kun selostaja tästä nahkakuulanäyttämöstä tarinoi pari päivää sitten, niin ajatushautomossani, tuossa noin metri kahdeksankymmentä ja rapiat sijaitsevassa tyhjiössäni yhdistyi palapelin palat ihan ilman voimankäyttöä. Stadionin rakentamiskeskustelu vei ajatukset Uudenkaupungin terveyskeskuksen nykytilaan. Ja tyhjenevään psykiatriseen sairaalaan. Siitä kun on nyt kaavailtu uutta terveyskeskusta mätänevän sisar hento valkoisten valtakunnan tilalle. Tosin taitaa koko hankkeesta tulla oma paikallinen Pietarin stadionimme. Eikä edes yllätä.

 

Ronaldon paukutellessa maaleja olohuoneeni viisikymmentätuumaisella, sain ajatuksen, jonka ajattelin viedä ihan kuntalaisaloitteena eteenpäin päättäjiemme käsiteltäväksi.

Mitäpä jos ihan vaan kylmästi puskutraktoreiden kanssa pyyhkäistäisiin koko terveyskeskuksen seutu tasaiseksi kentäksi ja levitetään multaa ja siementä perään. Siis siihen multaan. Nurmikonsiementä. Eikä siirretä terveysmekkaamme yhtään mihinkään.

 

Tehdään terveyskeskuksen tilalle jalkapallokenttä.

 

Ja milläkö perusteella. No sillä perusteella, että noita Venäjän pallokisoja katsoessani olen pistänyt merkille, miten parantava vaikutus tällä viheriöivällä kentänlaidalla on. Kun pelaaja teloo itsensä vastustajan kanssa, paikalle saapuu huoltohenkilöstö lääkärin johdolla paareineen ja kuoleman kielissä oleva peluri kannetaan joukkovoimin sivurajan toiselle puolelle toipilaaksi. Keskimäärin minuutin, puolentoista jälkeen tämä paratiisin tai taivaan tai helvetin porteilla (elämäntavat ja uskonto huomioiden) piipahtanut ihmisraunio on elämänsä kunnossa ja palaa pelin tuoksintaan.

 

Siinä sitä olisi ratkaisu terveyskeskuspulmaan. Ei tarvita kuin kenttä, nurmi ja kalkkia sivurajaviivoihin, niin ensivasteyksikkö kuskaisi pillit soiden potilaat maakunnasta viheriön laidalle. Unohdetaan antibiootit ja histamiinit. Rakennetaan jalkapallokenttä.

 

Ryhdyn nyt kirjoittamaan kuntalaisaloitetta. Hauskat, perinteiset jussit kaikille. Sadetta ja kylmäähän meille luvattiin. Taas kerran. Ja se ennuste yleensä pitää.

Please reload

Pölyisen kammion haltija

I'm busy working on my blog posts. Watch this space!

Please reload

Uusimmat

August 21, 2018

April 12, 2018

Please reload

Arkisto