Kaivettuani kauhtuneet lenkkarit vaatekaapista ja suunnattuani lenkkipolulle, mieleeni putkahti varsin pian vanha sanonta lusikalla antamisesta... Jo aiemmin keväällä sain tilapäiseksi osoittautuneen mielenväläyksen tehdä rapisevalle aerobiselle kunnolleni jotain, joka pysäyttäisi kropan eroosion, tai ainakin hidastaisi sitä. Kävin tuolloinkin kuntopolulla, joka myös pururatana tunnetaan. Tai ei se ollut silloin pururata, vaan tumppaantunut kovapohjainen sorapolku. Mutta eile

Aina on hyvä tehdä jokin esittely itsestään. Myös tänne. Sain vuosia sitten Kelalta kirjallisen selvityspyynnön siitä, mistä olen kotoisin(!?). Julkaisenkin tuolloin viranomaisille lähettämäni vastauskirjeen kokonaisuudessaan. Koskaan Kelalta ei tullut paluupostia aiheeseen liittyen. Enkö ole enää mistään kotoisin? Rakkaat virkailijat. Sain teiltä perjantaina selvityspyynnön, koska järjestelmässänne olevissa henkilötiedoissani on puutteita. Haluatte näin reilun neljänkymmenen

Meikäläinen tunnetaan varsin suulaana ihmisenä. Ja kun vaeltaa tätä maallista taivaltaan pieni pilke silmäkulmassaan, tulee välillä (siis vain välillä) heitettyä jämävitsien kaatopaikalta jotain roippeita. Aika usein nämä roippeet lävähtävät sitten omille kasvoille. Kuten taas kerran kävi. Kuljeskelimme menneellä viikolla ostoksilla paikallisessa Tokmannissa yhdessä puolisoni kanssa. Siinä ostoskärryjä lykkäillessä käsiini tarttui parit alushousut, jotka livahtivat vessapaper